Şamaxı
kaupunki Azerbaidžanissa / From Wikipedia, the free encyclopedia
Şamaxı (ven. Шемаха́, Šemaha) on kaupunki Azerbaidžanissa. Se sijaitsee Kaukasuksen pääjonon kaakkoisella reuna-alueella 122 kilometriä Bakusta länteen.[1] Kaupunki on Şamaxın piirin keskus. Sen kautta kulkee Bakusta Tbilisiin johtava M1-valtatie. Asukkaita on 31 700 henkeä (vuonna 2010).[2]
Şamaxı | |
---|---|
Şamaxı. Engelbert Kämpferin 1700-luvulla julkaistu kaiverrus. |
|
vaakuna |
|
Şamaxı |
|
Koordinaatit: 40°37′49″N, 48°38′29″E |
|
Valtio | Azerbaidžan |
Piiri | Şamaxı |
Väkiluku (2010) | 38 500 |
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo |
Şamaxı on yksi Azerbaidžanin vanhimmista kaupungeista. 800–1500-luvuilla se oli Širvan-šaahien valtakunnan pääkaupunki sekä merkittävä kaupan, käsityöammattien, arkkitehtuurin ja taiteen keskus. Mongolit valloittivat ja hävittivät kaupungin vuonna 1222. 1700-luvun puolivälissä siitä tuli Širvanin (Şamaxın) kaanikunnan pääkaupunki. Vuonna 1805 alue liitettiin Venäjään.[1]
Vuonna 1840 kaupungista tuli Kaspian alueen ja vuonna 1846 Şamaxın läänin hallinnollinen keskus. Vuoden 1859 maanjäristyksen jälkeen lääninhallinto siirrettiin Bakuun. Myöhemmin kaupunki oli Bakun lääniin kuuluneen kihlakunnan keskus. 1800-luvun lopussa sen asukkaista 79 % oli azereja, 18 % armenialaisia ja 3 % venäläisiä.[3]
Nykyään Şamaxı on maatalousalueen keskus. Kaupungissa toimii opettajakorkeakoulun osasto, valistusteknikumi sekä teollisuus- ja talousopisto. Lähistöllä sijaitsevat Nasir al-Din Tusille nimetty observatorio ja Pirqulun luonnonpuisto. Kaupungin muinaiset rakennukset ovat tuhoutuneet lukuisissa maanjäristyksissä. Säilyneistä nähtävyyksistä huomattavimpia ovat 700–1400-luvuilla rakennettu perjantaimoskeija ja Yeddi gümbəzin mausoleumiryhmä. Kaupungissa on kotiseutumuseo ja runoilija Sabirin kotimuseo.
- Kaupungin perjantaimoskeija (perustettu 743-744 jaa.)
- Tähtitieteellinen observatorio.