K. J. Ståhlbergin kyyditys
suomalaisten äärioikeistoaktiivien tekemä kaappaus ja kyyditys itärajalle / From Wikipedia, the free encyclopedia
K. J. Ståhlbergin kyyditys oli Lapuan liikettä lähellä olleiden oikeistoaktivistien ja sotilashenkilöiden 14. lokakuuta 1930 järjestämä sieppaus eli kyyditys, joka kohdistui entiseen tasavallan presidentti Kaarlo Juho Ståhlbergiin. Ståhlberg ja tämän vaimo Ester kuljetettiin vastoin heidän tahtoansa Kulosaaresta Joensuuhun, missä sieppaajat päästivät heidät vapaaksi. Tapaus oli Lapuan liikkeelle poliittinen ja moraalinen tappio, mutta jo ennen sitä liike oli menettänyt suosiotaan.[1]
Kyyditykseen johtaneet toimet lähtivät ilmeisesti liikkeelle jääkärieverstiluutnantti Eero Kuussaaren Mikko Jaskarille antamasta käskystä. Ståhlbergin kyyditys ei varsinaisesti tullut yllätyksenä, sillä oikeistolehdissä oli propagoitu voimakkaasti oikeistoaktivismia vastustanutta Ståhlbergia vastaan. Etsivän keskuspoliisin mukaan kyyditystä olisi valmisteltu vuoden ajan. Ståhlbergit jätettiin Joensuuhun, josta olisi alkuperäissuunnitelman mukaan pitänyt olla jatkoyhteys. Ståhlbergit palasivat Helsinkiin 16. lokakuuta. Heitä vastaanottamaan tuli jopa 10 000 henkeä.
Vaikka Lapuan liikkeen julkisuuskuva sai entisen presidentin kyydityksestä valtavan tahran, se onnistui keskeisemmässä tavoitteessaan, sillä kommunistilait hyväksyttiin 11. marraskuuta. Kuussaaren esimiehenä toimineen kenraali Martti Walleniuksen sotilasura tuhoutui tapauksen seurauksena. Hänet vapautettiin kuitenkin syytteistä korkeimmassa oikeudessa. Kuussaari sai vuoden vankeutta ja kyydityskäskyn välittänyt Jaskari vuoden ja kuusi kuukautta vankeutta.