Lössi
hienojakoinen Maakerrostuma / From Wikipedia, the free encyclopedia
Lössi (saksaksi Löss, Lösch, sananmukaisesti ’löysä’) on hienojakoista, pölymäistä maata, jota tuuli on kuluttamalla irrottanut yhtäältä ja kasannut kerrostumiksi toisaalle. Niinpä lössiä sanotaan joskus myös pölymaaksi[1]. Lössi koostuu esimerkiksi kvartsista, maasälvästä ja kiilteestä sekä muista mineraaleista. Tuulen mukana kulkee savea, hiesua ja hienoa hietaa kymmeniä-satoja kilometrejä[2].
Lössi on enimmäkseen silttiä, mutta mukana on myös savea ja hiekkaakin. Raekoko on useimmiten hienoa hietaa ja yleensä luokkaa 0,01–0,06 mm. Tämä vastaa kansainvälisessä ISO-luokituksessa karkeaa silttiä. Lössirakeet ovat yleensä teräväsärmäisiä. Lössi on usein kalkkipitoista jossa tapauksessa siinä on runsaasti kalsiumkarbonaattia[1]. Lössissä saattaa olla myös kalkkitiivistymiä. Lössi on huokoista ja helposti kuluvaa.lähde?
Lössikerrostumat ovat eolisia, tuulten kuljettamia kerrostumia. Ne ovat hyvin eroosioherkkiä.lähde?
Lössin synnyn edellytyksiä ovat: sopivan aineksen lähde, riittävä tuulienergia kuljettamaan ainesta, sopiva alue aineksen kasautumiseen ja riittävä aika kasaantumisen toteutumiseksi. Lössiä voi syntyä toisaalta periglasiaalisissa eli jäätikön läheisissä kylmissä olosuhteissa ja toisaalta eräissä muita olosuhteissa. Periglasiaalista lössiä on syntynyt, kun raekooltaan sopivaa ainesta on kerrostunut veteen tulvatasangoille mannerjäätikön edustalle kesällä kun jäätikössä on tapahtunut sulamista, mutta talvella kun sulamista ei ole tapahtunut, tulvatasangot ovat jääneet kuivilleen, jolloin tuuli on voinut tarttua ainekseen ja kasata sitä toisaalle.lähde?
Etenkin jääkaudella oli laajoja lössiaroja.lähde?
Lössipitoiset maannokset ovat yleensä hyvin ravinteikkaita, mikäli ilmasto on kasvien kasvulle hyvä[3]. Ravinteikkuus ei johdu luultavasti orgaanisista aineista vaan lössin suuresta elektroninvaihtokyvystä ja huokoisuudesta.lähde?
Kerrostumista voidaan lukea ilmastonvaihteluja jopa 2,5 miljoonan vuoden ajalta. Nämä näkyvät mm. lössin raekoossa. Jääkausien kylminä, tuulisina kausina lössipölyä leijuu ilmassa normaalia enemmän ja sitoutuu jäätiköihinkin.lähde?
Kiinassa sijaitsee 640 000 neliökilometrin laajuinen lössikerrostuma Keltaisenjoen ylä- ja keskijuoksulla. Kiinan lössikerrostumat sijaitsevat pääosin Shanxin, Shaanxin ja Gansun maakunnissa. Kiinassa kaivetaan vieläkin talviasuntoja maan sisään lössiin, sillä se eristää lämpöä hyvin.lähde?
Lössiä on myös Yhdysvaltain Keskilännessä, missä sen leviäminen turmeli maata 1930-luvun kuivuuskaudella.lähde?
Joitain Pohjois-Karjalan lössiä muistuttavia maita sanotaan pölymaiksi; niissä aineksen hiukkaskoko on suurempi kuin Keski-Euroopan lössialueilla, ja Suomen pölymaat ovat melko kalkkiköyhiä[4].