Sokerikulööri
kemiallinen yhdiste / From Wikipedia, the free encyclopedia
Sokerikulööri on sokerista valmistettava veteen, mutta ei orgaaniseen aineeseen liukeneva tummanruskea väriaine, jota käytetään muun muassa juomissa (esim. virvoitusjuomat ja viski), makeisissa sekä leivonnaisissa (keksi).[1][2][3]
Sokerikulööriä voi valmistaa kuumentamalla sokeria paistinpannulla yli 100-celsiusasteiseksi.[2][3] Teollisesti sokerikulööriä valmistetaan lämmittämällä hiilihydraatteja ammoniakin, ammoniumsulfaatin, rikkidioksidin tai muiden sulfaattien tai sulfiittien kanssa.[1][2] Käsittelyssä pyritään rikkaaseen glukoosipitoisuuteen, koska karamellisointi tapahtuu monosakkarideille.[1][2][3] Myös liuoksen pH, lämpötila ja paine vaikuttavat tuotteeseen.[1][2][3]
Sokerikulöörin E-koodi on E150, joka jaetaan valmistustavasta riippuen neljään alaryhmään[1][2][3]:
- Sokerikulööri E150a valmistetaan ilman happoja (karamelli ja makeiset).
- Emäksinen sulfiittisokerikulööri E150b valmistetaan lämpökäsittelemällä hiilihydraatteja rikkiyhdisteillä (sokeripitoiset alkoholijuomat, kuten likööri).
- Lämpökäsittelemällä hiilihydraatteja ammoniakin kanssa saadaan ammoniummenetelmän sokerikulööriä E150c (olut ja leivonnaiset).
- Ammoniumsulfiittimenetelmällä saadaan sokerikulööriä E150d (kolatyyppiset virvoitusjuomat ja lemmikkieläinruoat).
Sokerikulöörin ammoniakki- tai ammoniumsuolavalmistusprosessissa muodostuva oheistuote 4-metyyli-imidatsoli voi aiheuttaa hermostollisia tai sisäelinsairauksia (immuunijärjestelmällisiä häiriöitä).[2][3] Lisäksi sokerikulööri voi aiheuttaa häiriöitä insuliinintuotannossa tai munuaisissa.[4]