Tšekkoslovakian ensimmäinen tasavalta
Tšekkoslovakia vuosina 1918–1938 / From Wikipedia, the free encyclopedia
Tšekkoslovakian ensimmäinen tasavalta oli vuonna 1918 perustettu historiallinen valtio nykyisten Tšekin ja Slovakian alueilla. Lopullisen muotonsa valtio sai vuonna 1919, kun Romania ja Tšekki valloittivat Unkarin neuvostotasavallan. Romania sai Transilvanian ja Tšekki puolestaan Slovakian.
Tšekkoslovakian tasavalta Československá republika |
|||
---|---|---|---|
1918–1939 |
|||
|
|||
Presidentti |
Tomáš Masaryk (1918–1935) Edvard Beneš (1935–1938) |
||
Pääkaupunki | Praha | ||
Pinta-ala | |||
– yhteensä | 140 800 km² | ||
Väkiluku (1938) | 14 800 000 | ||
Historia | |||
– itsenäistyi | 28. lokakuuta 1918 | ||
– hallituksen perustaminen | 29. helmikuuta 1920 | ||
– Münchenin sopimus | 30. syyskuuta 1938 | ||
Viralliset kielet | tšekkoslovakki | ||
Kielet | tšekki, slovakki | ||
Valuutta | Tšekkoslovakian koruna | ||
Tunnuslause | Pravda vítězí / Pravda víťazí (”Totuus voittaa”) | ||
Kansallislaulu | ”Kde domov můj” / ”Nad Tatrou sa blýska” | ||
Edeltäjät |
Itävalta-Unkari Saksan keisarikunta |
||
Seuraajat |
Böömin ja Määrin protektoraatti Karpaatto-Ukrainan tasavalta Puolan toinen tasavalta Saksa (Reichsgau Sudetenland) Slovakian tasavalta Unkarin kuningaskunta |
||
Infobox OK |
Sotien välisenä aikana Tšekkoslovakia oli Euroopan vauraimpia ja demokraattisimpia maita, mutta maassa oli myös suuri saksalaisväestö, jonka asemaa erityisesti Hitlerin Saksa pyrki hyödyntämään. Vuoden 1938 Münchenin sopimuksessa Tšekkoslovakian saksalais- eli sudeettialueet luovutettiin maata itseään kuulematta kansallissosialistiselle Saksalle. Seuraavana vuonna Tšekkoslovakia jaettiin kahtia Böömin ja Määrin protektoraatiksi ja Slovakian tasavallaksi, jotka molemmat olivat Saksan alaisuudessa. Karpatialainen Rutenia liitettiin puolestaan Unkariin, joka oli Saksan liittolainen.