Tiitisen lista
suojelupoliisin lista suomalaisista henkilöistä, joilla on ollut kytköksiä Stasiin / From Wikipedia, the free encyclopedia
Tiitisen lista on suojelupoliisin vuonna 1990 saama nimilista henkilöistä, joiden on epäilty olleen tietäen tai tietämättään yhteydessä Itä-Saksan turvallisuuspalveluun Stasiin. Listalla on 18 nimeä, ja se tulee julkiseksi vuonna 2050, mutta se on ollut tutkijoiden käytössä vuodesta 2015.[1][2] Listalla mainittuja henkilöitä kohtaan ei käynnistetty esitutkintaa eikä heitä epäillä rikoksista.[2][3] Helsingin Sanomat on saanut listasta tietoja. Niiden mukaan lista antaa hieman suuntaa siitä, kenestä Itä-Saksan tiedustelupalvelu Stasi oli kiinnostunut, ei siitä, ketkä heille vakoilivat.[3] Suojelupoliisin mukaan listalla on vain epämääräistä vihjetietoa.[4]
Tiitisen lista sai julkisuudessa nimensä suojelupoliisin silloisen päällikön Seppo Tiitisen mukaan.[5] Lista saatiin Länsi-Saksan turvallisuuspalvelu Bundesnachrichtendienstilta BND, ja se sisältää lyhyen johdanto-osan sekä luettelon 18 suomalaisesta henkilöstä.[5][6] Asiakirja eroaa niin sanotusta Rosenholz-aineistosta, sillä Tiitisen listassa ei ole kyse vakoojiksi värvätyistä ihmisistä.[7] Seppo Tiitinen ei sanojensa mukaan muista listan nimiä, jotka valtaosin olivat hänelle tuntemattomia. Tiitisen mukaan luettelossa oli ainakin tutkijoita ja yhteiskunnallisia asioita harrastavia henkilöitä. Helsingin Sanomien tietolähteen mukaan luettelossa oli kahdesta kolmeen silloista kansanedustajaa, muttei ministereitä tai muita kärkipoliitikkoja.[1]
Asiakirjasta ei ilmene, ovatko luettelossa mainitut henkilöt olleet tietoisia Itä-Saksan edustajan todellisesta taustasta. Supo katsoo, ettei listan sisällöstä voi tehdä päätelmiä henkilöiden kanssakäymisen laadusta tai moitittavuudesta, mutta jos tiedot julkaistaisiin, ne olisivat omiaan loukkaamaan heidän yksityisyyttään.[1] Tutkija Kimmo Elon mukaan pelkän nimilistan julkistaminen olisi julkisen keskustelun kannalta vahingollista, sillä se voisi johtaa tarpeettomaan leimaamiseen. Itä-Saksan nimilistoille saattoi päätyä vain siksi, että henkilöä pidettiin kiinnostavana.[8]
Vuonna 2023 Suojelupoliisin silloinen johtaja Antti Pelttari kommentoi, että listan julkaiseminen heikentäisi Suomen luotettavuutta kansainvälisten tiedusteluyhteistyökumppanien silmissä.[8] Jos syntyisi käsitys, että Suomessa salaisen tiedustelutiedon luottamuksellisuus ei ole turvattua, johtaisi se siihen, että tiedustelu saa vähemmän tietoa, mikä taas johtaisi Suomen turvallisuuden heikkenemiseen.[9] Pelttari on korostanut, että korkein hallinto-oikeus on kahdesti todennut perusteet sille, että lista pidetään salassa. Hänen mukaansa lista on saanut täysin kohtuuttoman merkityksen julkisessa keskustelussa.[9]