Abiy Ahmed Ali
Etiopian 15. pääministeri / From Wikipedia, the free encyclopedia
Abiy Ahmed Ali (amharaksi አብይ አህመድ አሊ; s. 1976 Agaro, Etiopia[1]) on Etiopian pääministeri vuoden 2018 maaliskuusta lähtien. Hän on ensimmäinen Etiopian suurimmasta etnisestä ryhmästä, oromoista, lähtöisin oleva pääministeri. Uskonnolliselta vakaumukseltaan hän on helluntaikristitty ja kuuluu etiopialaiseen Ethiopian Full Gospel Believers' Church kirkkoon.[2] Sitten marxilaisen Dergin kukistuttua 1991 valtaa maassa olivat pitäneet tigret, joita maan asukkaista on vain kuusi prosenttia.[3]
Abiy Ahmed Ali | |
---|---|
Etiopian pääministeri | |
Edeltäjä | Hailemariam Desalegn |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1976 (ikä 47–48) Agaro, Etiopia |
Tiedot | |
Puolue | Paartii Badhaadhiinaa |
Muut puolueet | EPRDF |
Etnisyys | Oromot |
Kunnianosoitukset | Nobelin rauhanpalkinto (2019) |
Sotilaspalvelus | |
Palvelusmaa(t) | Etiopia |
Puolustushaara | maavoimat |
Palvelusvuodet | 1991–2010 |
Sotilasarvo | everstiluutnantti |
Aiheesta muualla | |
pmo.gov.et/pm | |
Infobox OK |
Abiyn isä oli muslimi-oromo ja äiti kristitty amhara.[4]
Edellinen pääministeri Hailemariam Desalegn erosi helmikuussa 2018.[5] Etiopian hallitseva liittouma Etiopian kansan vallankumouksellinen demokraattinen rintama (EPRDF) valitsi hänet johtajakseen, ja siten hänestä tuli myös pääministeri, koska EPRDF:lla on kaikki parlamenttipaikat.[5]
Muutamassa kuukaudessa valtaannousunsa jälkeen Abiy oli purkanut suuria osia maan sortokoneistosta. Hän vapautti tuhansia poliittisia vankeja, aloitti neuvottelut aiemmin terroristeiksi leimattujen aseistettujen oppositioryhmien kanssa ja tunnusti turvallisuusjoukkojen syyllistyneen kidutukseen. Abiy sulki Addis Abeban Maekelawin pidätyskeskuksen, joka muutettiin museoksi. [3]
Heinäkuussa 2018 Abiy solmi rauhan Eritrean johtaja Isaias Afwerkin kanssa.[3] Abiylle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2019.[6]
Suomen presidentti Sauli Niinistö tapasi Abiy Ahmedin virkakautensa ensimmäisellä Afrikan-vierailulla lokakuussa 2019 Etiopiassa pian sen jälkeen, kun tieto Nobelin rauhanpalkinnosta oli tullut.[7] Abiy Ahmed vastaanotti tunnustuksena Etiopian ja Eritrean välille solmitusta rauhansopimuksesta myönnetyn Nobelin rauhanpalkinnon joulukuussa 2019 Oslossa.[8]
Abiyn vallan aikana on ollut etnisiä levottomuuksia. Niiden takia turvallisuusjoukot ovat jatkaneet kidutuksia ja väkivaltaa. Eri oppositiotahot ovat syytäneet Abiyta itsevaltaisuudesta.[9]
Lokakuussa 2021 Abiy Ahmed vannoi virallisesti valan toiselle viisivuotiskaudelle.