Disjunktio
konnektiivi propositiologiikassa / From Wikipedia, the free encyclopedia
Disjunktio on propositiologiikassa kaksipaikkainen looginen konnektiivi, joka vastaa yleiskielen sanaa tai. Sillä muodostettu yhdistetty lause on tosi, jos ainakin yksi sen yhdistämistä lauseista on tosi, muussa tapauksessa epätosi.[1] Lauseiden A ja B disjunktiolle käytetään merkintää .
Näin määritellystä disjunktiosta käytetään myös nimitystä inklusiivinen tai eli inklusiivinen disjunktio erotukseksi eksklusiivisesta disjunktiosta ("joko A tai B, mutta ei molemmat"), joka on tosi vain silloin, jos vain toinen sen yhdistämistä lauseista on tosi.[2] Koska sanaa tai käytetään tavallisessa kielessä eri yhteyksissä kummassakin merkityksessä, inklusiivista disjunktiota tarkoitettaessa käytetään mahdollisen väärinkäsityksen välttämiseksi nykyisin joskus ilmaisua ja/tai.
Disjunktioon läheisesti liittyviä käsitteitä muissa yhteyksissä ovat:
- joukko-opissa unioni eli yhdiste
- predikaattilogiikassa eksistenssikvanttori eli olemassaolokvanttori
- elektroniikassa disjunktiota vastaa OR-portti.