Helium
alkuaine, jonka järjestysluku on 2 / From Wikipedia, the free encyclopedia
Helium on alkuaine, joka on väritön ja hajuton jalokaasu. Se on tunnetun maailmankaikkeuden toiseksi yleisin alkuaine vedyn jälkeen, ja sitä on maailmankaikkeuden tunnetusta massasta noin neljäsosa. Sen kemiallinen merkki on He (lat. Helium) ja järjestysluku 2.
| |||||
Yleistä | |||||
Nimi | Helium | ||||
Tunnus | He | ||||
Järjestysluku | 2 | ||||
Luokka | epämetalli | ||||
Lohko | s | ||||
Ryhmä | 18, jalokaasu | ||||
Jakso | 1 | ||||
Tiheys | 0,0001787[1] · 103 kg/m3 | ||||
Väri | väritön | ||||
Löytövuosi, löytäjä | 1868, Pierre Janssen, Joseph Lockyer ja Edward Frankland | ||||
Atomiominaisuudet | |||||
Atomipaino (Ar) | 4,002602[2] | ||||
Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | (31)[1] pm | ||||
Van der Waalsin säde | 140[3] pm | ||||
Orbitaalirakenne | 1s2 | ||||
Elektroneja elektronikuorilla | 2 | ||||
Kiderakenne | heksagoninen tai tilakeskinen kuutiollinen[1][3] | ||||
Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
Olomuoto | kaasu | ||||
Sulamispiste | (2,5 MPa) 0,95 K (−272,2[1] °C) | ||||
Kiehumispiste | 4,22 K (−268,93[3] °C) | ||||
Höyrystymislämpö | 0,0845[1] kJ/mol | ||||
Sulamislämpö | 0,0138[1] kJ/mol | ||||
Äänen nopeus | 970[3] m/s 293 K:ssa | ||||
Muuta | |||||
Ominaislämpökapasiteetti | 5,193 kJ/(kg K) | ||||
Lämmönjohtavuus | (300 K) 0,15[1] W/(m·K) | ||||
CAS-numero | 7440-59-7[4] | ||||
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa |
Heliumilla ei ole tunnettuja stabiileja yhdisteitä ja se esiintyy luonnossa aina yksiatomisena. Heliumilla on kaikista alkuaineista alhaisin kiehumispiste (−268,9 °C), joten se on normaaleissa olosuhteissa kaasu. Helium esiintyy kiinteässä olomuodossa vain erittäin korkeassa paineessa ja matalassa lämpötilassa. Heliumkaasua käytetään esimerkiksi hitsauksessa, jäähdytyksessä ja rakettitekniikassa. Heliumia käytetään myös nostekaasuna esimerkiksi säähavaintopalloissa, ilmalaivoissa ja ilmapalloissa, koska se on kevyempää kuin ilma. Nestemäistä heliumia käytetään erityisesti suprajohteiden jäähdyttämiseen.
Heliumin löysivät 1868 tähtitieteilijät Pierre Janssen ja Joseph Lockyer sekä kemisti Edward Frankland tutkiessaan Auringon spektriä.