Karmaatit
From Wikipedia, the free encyclopedia
Karmaatit olivat ismailiittien lahko, joka vaikutti 800-luvulta 1000-luvulle etenkin Irakissa ja Jemenissä. Nimensä lahko sai Hamdan Karmatilta, joka johti lahkoa Etelä-Irakissa 800-luvun puolivälin aikoihin. Karmaatit tulivat tunnetuiksi etenkin kapinoistaan Syyriassa ja Irakissa vuosina 903-906, sekä kahdesta bahrainilaisesta päälliköstä, Abu Said al-Jannabista ja tämän pojasta Abu Tahir Sulaymanista. Jälkimmäiset hyökkäsivät Irakiin useaan otteeseen ja vuonna 930 he tekivät hävitysretken Mekkaan, josta he ryöstivät Kaaban mustan kiven.[1][2]