Mongolian historia
From Wikipedia, the free encyclopedia
Mongolian tasavalta muodostaa nykyisin vain murto-osan muinaisesta Mongolivaltakunnasta, joka aikoinaan oli maailman laajin. Mongolit loivat Tšingis-kaanin johdolla 1200-luvulla suunnattoman valtakunnan ja he valloittivat lähes puolet koko tuon ajan tunnetusta maailmasta. Mongolivaltakunta ei kuitenkaan yhdistynyt yhden keskusjohdon alle, vaan valtakunta jakaantui kaanikuntiin, jotka vähitellen irtaantuivat mongolivallasta. Kiinassa Ming-dynastia kukisti mongolit 1300-luvun lopulla ja pakotti heidät vetäytymään takaisin sydänmailleen. Seuraavina vuosisatoina mongolit joutuivat puolustautumaan laajenevaa Kiinaa vastaan, kunnes 1600-luvulla mantšut liittivät Mongolian valtakuntaansa.[1]
Keisarivalta päättyi Kiinassa vuoden 1911 xinhai-vallankumoukseen. Mongolia käytti tilaisuuden hyväkseen ja julistautui itsenäiseksi kuningaskunnaksi, jonka tärkein tukija oli Venäjän keisarikunta. Myöhemmin Mongolia nojautui sekä sotilaallisesti että taloudellisesti Neuvostoliittoon ja se muuttui Mongolian kansantasavallaksi. Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena myös Mongoliassa kommunismi kukistui ja maasta tehtiin tasavalta.[1]