Norjan maantiede
From Wikipedia, the free encyclopedia
Norjan maantiede tarkoittaa Norjan valtion hallitsemia alueita ja niillä esiintyviä ilmiöitä, jotka ovat maantieteellisen tieteenalan tarkastelun kohteena. Norja on pinta-alaltaan 323 808 neliökilometriä, josta 304 055 neliökilometriä on maata[1]. Maa rajautuu lännessä Norjanmereen, etelässä Skagerrakin salmeen ja pohjoisessa Barentsinmereen. Norjan pääkaupunki on Oslo. Muita suuria kaupunkeja ovat Trondheim, Bergen, Stavanger, Kristiansand ja Tromssa.[8] Norjalla on maarajaa Venäjän, Suomen ja Ruotsin kanssa.
Norjan maantiede | |
---|---|
Norjan kartta. |
|
Maanosa | Eurooppa |
Naapurimaat | Ruotsi, Suomi ja Venäjä. |
Tilastot | |
Pinta-ala | 323 808[1] km² (67.) |
– Maa | 304 055[1] km² |
– Sisävesi | 19 754[1] km² (6,0 %) |
Rantaviiva | 21 465[2] km |
Rajan pituus | 2 542 km |
Ennätykset | |
Korkein kohta | Galdhøpiggen, 2 469[3] m |
Matalin kohta | Norjanmeri[3], 0 m |
Pisin joki | Glomma, 604[4] km |
Suurin järvi | Mjøsa, 362[5] km² |
Ilmasto | |
Ilmasto | lauhkeasta tundraan[6][7] |
Luonnonvarat | |
Luonnonvarat | maaöljy, maakaasu, vesivoima, kupari, nikkeli, rautamalmi, sinkki, lyijy, kala ja puu |
Infobox OK |
Norjan alue on suurimmaksi osaksi vuoristoa. Laajoja tasaisempia alueita on etupäässä vain maan kaakkoisosassa Oslonvuonon itäpuolella. Pohjoisempana Norjan ja Ruotsin rajalla on Skandien poimuvuoristo eli Kölivuoret. Norjan korkein vuori on Galdhøpiggen, joka sijaitsee Jotunheimenin vuoristossa. Norjan rannikko on mutkittelevaa, ja siinä on suuri joukko pitkiä ja kapeita vuonoja. Rantaviivan pituus vuonot ja saaret mukaan luettuna on 83 000 kilometriä, mistä saarten osuus on noin 58 000 kilometriä.[9] Uudempien mittausten mukaan rantaviivaa on kokonaisuudessaan noin 103 000 km[10]. Norjan pisin[11] ja syvin vuono on Sognevuono. Norjassa on runsaasti järviä ja jokia. Suurin järvi on Mjøsa. Suurimpia jokia ovat Glomma, Gudbrandsdalslågen eli Lågen sekä Teno.
Varsinaisen mannermaan lisäksi Norjan valtiolle kuuluvat Huippuvuoret (norj. Svalbard) ja Karhusaari, Jan Mayen ja Bouvet’nsaari. Antarktiksella ja sen läheisyydessä sijaitsevat Kuningatar Maudin maa ja Pietari I:n saari[12][13], joiden Norja katsoo kuuluvan itselleen. Kaikki tahot eivät kuitenkaan tunnusta Norjan oikeutta niihin.