Itä-Ukrainan sota
vuodesta 2014 jatkunut aseellinen konflikti Ukrainassa / From Wikipedia, the free encyclopedia
Itä-Ukrainan sota (myös Ukrainan kriisi, Ukrainan sota[4] tai Donbassin sota) on huhtikuussa 2014 alkanut Ukrainan hallituksen ja Venäjän tukemien joukkojen, kapinallisten tai separatistien välinen aseellinen yhteenotto Itä-Ukrainassa.
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää väitteitä tai näkemyksiä, joiden esittäjä ei selviä artikkelista. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä viitteitä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Itä-Ukrainan sota | |||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa Venäjän–Ukrainan sotaa | |||||||||
Ukrainan hallinnassa Venäjän ja kapinallisten hallinnassa | |||||||||
| |||||||||
Osapuolet | |||||||||
Tappiot | |||||||||
tuhansia kaatuneita ja haavoittuneita | |||||||||
noin 2 000 kuollutta siviiliä (joista 304 ulkomaalaisia)[3] |
Venäjä oli suunnitellut Krimin ja Itä-Ukrainan haltuunottoja jo ennen vuonna 2014 alkaneita tapahtumia.[5] Jo vuonna 2008 Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti: ”Jos Ukraina menee Natoon, se menee ilman Krimiä ja itää”.[6] Ennen varsinaisen Itä-Ukrainan kriisin alkamista Venäjän joukot miehittivät Krimin. Itä-Ukrainan tapahtumien taustalla on osittain myös Ukrainan parlamentin helmikuun 2014 lopulla peruuttama vuoden 2012 kielilaki, joka turvasi venäjän ja muiden vähemmistökielien asemaa Ukrainassa. Tämä päätös huolestutti Ukrainan venäjänkielistä väestönosaa.lähde?
Tapahtumat alkoivat, kun useissa Itä-Ukrainan kaupungeissa käynnistettiin protesteja Ukrainan uutta valtionjohtoa vastaan. Ukrainan presidentti perui myöhemmin kielilain muutoksen hyväksymisen, mutta protestointi jatkui. Itä-Ukrainassa protestoijat valtasivat monilla paikkakunnilla hallintorakennuksia. Valtaajat, joiden seassa oli Venäjän tiedusteluviranomaisten joukkoja, vastustivat maan uutta hallintoa ja vaativat alueille suurempaa itsehallintoa tai Itä-Ukrainan pääosin venäjänkielisten alueiden liittämistä Venäjään. Itäisimmän Ukrainan asukkaista noin kymmenen prosenttia on syntynyt Venäjällä.[5]
Ukraina vastasi protesteihin ”terrorisminvastaisella operaatiollaan”. Operaatio alkoi menestyä kesä–heinäkuussa 2014, jolloin kapinakeskus Slovjansk luhistui. Yhtenä kriisissä laajasti huomiota herättäneenä tapahtumana voidaan pitää heinäkuun puoliväliä, jolloin Malaysia Airlinesin lento 17 ammuttiin alas ja lähes 300 siviiliä kuoli.[7]
Lähes miljoona ukrainalaista on joutunut taistelujen vuoksi maan sisäisiksi pakolaisiksi. Näiden ihmisten lisäksi Yhdistyneiden kansakuntien arvion mukaan noin 600 000 henkilöä on hakenut turvapaikkaa tai oleskelulupaa Ukrainan naapurivaltioista, pääasiassa Venäjältä, mutta myös Valko-Venäjältä, Moldovasta, Puolasta, Unkarista ja Romaniasta.[8]
Länsivallat tukivat kriisissä Ukrainan hallitusta ja Venäjä taas kapinallisia. Ukraina syytti Venäjää kriisin aiheuttajaksi ja osapuoleksi, ja myös Euroopan unioni ja Nato katsoivat Venäjän toimivan Itä-Ukrainassa muun muassa aseistaen joukkoja. Venäjä on kiistänyt käyvänsä suoraa sotaa Ukrainassa. Silti Venäjä on sanonut, että separatistien auttajat ovat vapaaehtoisia venäläisiä. Kriisissä saavutettiin niin sanottu Minsk II -tulitaukosopimus helmikuussa 2015, mutta taisteluja on puhjennut toisinaan siitä huolimatta. Kriisiä voidaan joidenkin asiantuntijoiden mukaan pitää jäätyneenä konfliktina.[9]
Tiedotusvälineissä oli kriisin eskaloitumisen aikaan paljon ristiriitaista, epäselvää ja jopa virheellistä tietoa Itä-Ukrainan kriisistä, mikä johtui siitä, että niin Venäjän kuin Ukrainan tiedotusvälineet levittivät paljon perättömiä huhuja ja uutisia, joiden luotettavuutta oli vaikea selvittää. Kriisiin liittyvää viestintää eri tietotusvälineissä voidaankin pitää esimerkkinä nykyaikaisesta informaatiosodankäynnistä. Kriisin myötä Yhdysvallat ja Euroopan unioni asettivat Venäjälle talouspakotteita ja Venäjä vastapakotteita, jotka ovat edelleen voimassa.lähde?
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov myönsi 30. kesäkuuta 2017 maansa joukkojen liittymisen Ukrainan taisteluihin. Lavrovin mukaan Venäjän toimet olivat vastaus siihen, että venäjänkieliset joutuivat vaikeuksiin ja syrjityiksi vallankaappauksen jälkeisessä Ukrainassa[10][11].
Venäjän presidentti Vladimir Putin tunnusti kapinoivat Donetskin ja Luhanskin kansantasavallat itsenäisiksi 21. helmikuuta 2022. Putin myös kyseenalaisti Ukrainan olemassaolon.[12] Venäjä lähetti kansantasavaltojen alueelle joukkoja, joita se nimitti rauhanturvaajiksi.[13]
Venäjä aloitti avoimet sotatoimet Ukrainaa kohtaan ja käynnisti hyökkäyksen Kiovaan 24. helmikuuta 2022. Tämän johdosta Venäjän–Ukrainan sota laajeni Itä-Ukrainasta koko maata koskettavaksi täysimittaiseksi sodaksi.[14]