Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022–
Venäjän sotilaallinen tunkeutuminen Ukrainaan 2022 / From Wikipedia, the free encyclopedia
Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 on jatkoa vuonna 2014 alkaneelle konfliktille, jonka osana Venäjä on miehittänyt Krimin niemimaan ja tukenut Donetskin ja Luhanskin separatistialueita aseellisesti Itä-Ukrainan sodassa. Venäjä käynnisti hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta 2022.[39] Ennen hyökkäystä Venäjä oli pitkään siirtänyt joukkojaan lähemmäksi Ukrainan rajaa ja pitänyt suuria sotaharjoituksia,[40] tunnustanut Donetskin kansantasavallan ja Luhanskin kansantasavallan itsenäisyyden Ukrainassa ja siirtänyt sotilaitaan niihin.[41]
Tämä artikkeli tai osio kertoo ajankohtaisesta tapahtumasta. Tiedot voivat muuttua nopeasti tai olla vanhentuneita. |
Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 | |||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa Venäjän–Ukrainan sotaa | |||||||||
Venäläisjoukkojen ja ukrainalaisten hallussaan pitämien alueiden tilanne Ukrainassa (24. helmikuuta 2022 –). | |||||||||
| |||||||||
Osapuolet | |||||||||
Komentajat | |||||||||
Vahvuudet | |||||||||
169 000–190 000[7]
(vahvuusluvut sodan alkuvaiheessa) |
209 000 (asevoimat) | ||||||||
Tappiot | |||||||||
Ukrainan mukaan Kalustotappiot[lower-alpha 2][lower-alpha 3]
7 728 panssarivaunua
14 935 panssaroitua tst-ajoneuvoa 17 905 muuta ajoneuvoa tai tankkiautoa 13 140 tykkiä 1 088 raketinheitintä 815 it-järjestelmää 357 lentokonetta 326 helikopteria 2 229 risteilyohjusta[lower-alpha 4] 10 587 taktista UAV:a[lower-alpha 5] 2 164 erikoislaiteyksikköä 27 alusta/venettä 1 sukellusvene[13] [lower-alpha 2][lower-alpha 3][lower-alpha 5] Venäjän mukaan |
Venäjän mukaan Kalustotappiot (27.5.2024)[28]
16 172 tankkia tai panssaroitua ajoneuvoa
22 027 muuta sotilasajoneuvoa 9 887 tykkiä tai kranaatinheitintä 1 318 raketinheitintä 524 it-ohjusjärjestelmää 603 lentokonetta 274 helikopteria 24 700 UAV:a Ukrainan mukaan | ||||||||
Siviiliuhrit
(YK) 30. huhtikuuta 2024: ainakin 10 946 kuollutta ja 21 154 loukkaantunutta[31][lower-alpha 7] |
Varhain aamulla 24. helmikuuta 2022 Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti televisiopuheessaan sotilasoperaation alkamisesta.[39] Putinin mukaan sen tavoite ei ollut Ukrainan miehittäminen, vaan sen ”demilitarisointi”. Hän syytti Ukrainaa järjestelmällisestä venäläisvähemmistönsä kansanmurhasta ja sen hallintoa natsismista.[42] Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan väitteet olivat valheellisia ja naurettavia. Lisäksi puheessaan Putin painotti, että jokainen Ukrainaa auttava ulkovalta kohtaisi välittömän vastauksen.[43] Muita tavoitteita olivat Ukrainan julistautuminen puolueettomaksi, eli sen Pohjois-Atlantin liiton jäsenyyden estäminen, separatistialueitten itsenäisyyden tunnustaminen, sekä Sevastopolin liittovaltiokaupungin ja Krimin autonomisen tasavallan liittymisen Venäjän federaatioon 2014 tunnustaminen.[44] Brittiläisen kenraalin Richard Barronsin mukaan myös maayhteys Krimin ja Venäjän välillä oli Venäjän todennäköinen tavoite.[45]
Hyökkäyksen alettua Ukraina julisti maahan sotatilan, ja maan ulkoministeri Dmytro Kuleba kuvasi Venäjän toimia täysimittaiseksi sodaksi Ukrainaa vastaan.[46][47] Helmikuun 24. ja 25. päivän välisenä yönä Ukrainan presidentti Zelenskyi allekirjoitti määräyksen yleisestä liikekannallepanosta.[48] Ukrainan asevoimiin kuului noin 900 000 reserviläistä.[49]
Hyökkäyksen alettua alkoi näyttää mahdolliselta, että Venäjän tavoitteena ei ollut pakottaa Kiovaa poliittisiin myönnytyksiin, vaan vaihtaa koko Ukrainan hallitus venäläismieliseen.[50] Maaliskuun alettua nopea sotilaallinen ratkaisu ei enää kuitenkaan näyttänyt Venäjälle mahdolliselta, sillä pääkaupunki Kiovan puolustus oli vakiintunut melko lujaksi. Jo silloin alkaneissa tulitaukoneuvotteluissa se ei vaatinut Ukrainan hallituksen vaihtoa.[51][52] Suomen Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan kyseessä ei ollut pelkästään keskitetyn rintaman asemasota, vaan etenkin Ukraina keskellä puolustautujana saattoi siirrellä paikallisesti organisoituja joukkojaan pienin määrin nopeasti rintamalta toiselle.[53] Fyysisten sotatapahtumien ja siviilien kokemien kärsimyksien lisäksi paljon mediahuomiota on saanut informaatiosodan yhteisnimellä kulkeva kyber- ja mediavaikuttaminen, jossa Ukraina menestyi sodan alkuviikkoina Venäjää selvästi paremmin.[54][55]
Venäjää vastaan asetettiin maailmanlaajuisesti merkittäviä talouspakotteita ja muita sanktioita. Länsimaat alkoivat avustaa Ukrainaa asein, rahallisesti ja humanitäärisin tarvikkein.[56] Sota käynnisti myös Ukrainan pakolaiskriisin, jossa 3,7 miljoonaa ukrainalaista oli evakkoina maan sisällä (27.12.2023 tilanne).[57][58]
Ukrainan sisäisiä evakkoja oli maaliskuun 2024 lopussa 3,4 miljoonaa.[38] Venäjän jatkaessa tuhoisia iskujaan rajanläheisiä paikkakuntia kohtaan (alle 25 km rintamasta tai valtakunnanrajasta), näiltä seuduilta evakuoidaan tai muuten rajaseuduilta muuttaa toistuvasti väkeä suojaan toisaalle.[59] Ukrainasta lähteneiksi pakolaisiksi kirjattiin maailmanlaajuisesti 6,484 miljoonaa pakolaista (tilanne 16. toukokuuta 2024), joista Euroopassa oli 5,942 miljoonaa. Suomessa Ukrainasta paenneita oli 62 140 (31. huhtikuuta 2023).[37] Eurostatin mukaan EU-maissa tilapäisen suoja-aseman saaneita pakolaisia oli huhtikuussa 2024 yhteensä 4,2 miljoonaa.[60]
Ukrainan aloitettua vastahyökkäykset ensin Kiovan pohjoispuolella ja syyskuussa valloitettua laajoja alueita takaisin venäläisiltä Itä-Ukrainan pohjoisosissa hyökkääjä joutui sodassa puolustuskannalle. Tämän seurauksena Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti 21. syyskuuta 2022 osittaisen liikekannallepanon vahvistaakseen venäläisjoukkoja Ukrainassa.[61] Venäjä järjesti 23.–27. syyskuuta 2022 miehitettämillään alueilla vilpillisiä kansanäänestyksiä alueiden liittämisestä Venäjään. Odotetusti merkittävä enemmistö kannatti liittymistä, sillä vaaleja pidettiin yleisesti väärennettyinä ja lopputulosta ennalta määrättynä.[62] Putin ilmoitti 30. syyskuuta liittävänsä alueet Venäjään.[63]